Reippaan rakennuskesän päätteeksi varasimme häämatkan – tosin näin matkan ajankohta osui vasta puoli vuotta häiden jälkeen, mutta parempi myöhään… Aikanaan matkakohde-ehdokkaita olivat ainakin Kreikan eri paikat (Parga, Kefalonia, Kreeta), kaukomaista helposti saavutettava Thaimaa ja eksoottinen Kap Verde, mutta voiton vei yhdistetty ranta- ja kaupunkiloma Barcelonassa. Kaikki tuttavat ovat kehuneet paikkaa, se on lyhyen lentomatkan päässä ja siellä tuntui riittävän tekemistä syyskuussa, vaikka vähän jo satelisikin. Vaan eipä edes satanut!
Lennot
Etsimme aluksi kaikkia mahdollisia halpalentoja Barcelonaan, mutta aikamme niitä vertailtuamme totesimme, että muutaman kympin lisämaksu lennoista Finnairilla Oulusta lyhyellä vaihdolla Helsingin kautta (ja samalla tutun yhtiön tuomasta mielenrauhasta) ei tuntuisi missään. Siispä bookkasimme itsemme koneeseen hintaan 420€/hlö. Aikataulut olivat erittäin sujuvat! Ei tarvinut pyöriä kentillä tuntikaupalla keskellä yötä, kuten kilpaileva yritys ehdotti 😉 Menomatkalla pääsimme oikeastaan kävelemään suoraan koneesta toiseen! Tämä tosin kostautui, sillä laukkumme eivät vaihtaneet matkustusvälinettä yhtä ripeästi, vaan jäivät Helsinki-Vantaalle…
Nykyään koneessa ei Euroopan-reiteilläkään tarjoilla kuin kevyempi ateria. Menomatkalla se oli kaksi salaatinlehteä, pari lusikallista perunasalaattia ja muutama eineslihapulla, mikä oli ihan ok. Tullessa eteemme ojennettiin jokin ulkomainen valmispatonki, jonka ulkonäkö ei houkutellut avaamaan edes pakettia… yritin tavata kilometrin pitkästä valmistusainelistasta, että mitähän tuote mahtaa sisältää, mutta en keksinyt mitä tuo tummanruskea, muovia pitkin lähmääntyvä aines oli. Miehen ilme yhden haukun jälkeen oli sellainen, että päätin antaa leivän lentoemolle takaisin. Onneksi kyse oli paluumatkasta, joten massu oli täynnä muutenkin.
Majoitus
Halusimme alun perin rantalomalle, joten etsimme hotellia hieman kauempaa keskustasta. Löysimme mieleisen hotellin Castelldefelsistä, joka sijaitsee noin 18 kilometriä Barcelonan eteläpuolella. Hotelli Bel Airia oli kehuttu paljon netin eri palveluissa, ja kuva omasta parvekkeesta uimrannan yllä pinttyi heti mieleen. Hintakaan ei ollut mikään mahdoton, superior-huone omalla parvekkeella ja merinäköalalla 395€ /4 yötä. Aamupala olisi maksanut erikseen 14€/hlö/pv, joten jätimme sen väliin.
Esitteiden kuvat vastasivat hyvin todellisuutta eli hotelli oli siisti, huone riittävän tilava ja näköala suoraan merelle aivan mieletön. Plussaa myös siitä, että parvekkeella oli kunnon kalusteet, eikä ne alta sulavat muovituolit! Parvekkeen alla kulki pieni rantabulevardi, jota pitkin paikalliset ja turistit käveleskelivät, pyöräilivät ja juoksivat aamusta iltaan. Paljon näkyi koiranulkoiluttajia ja -leikittäjiä, mikä olikin mielenkiintoista seurattavaa. Vaikka monet koirista olivat vapaana, ei niistä ollut kenellekään haittaa, eikä kakkapökäleitä näkynyt missään! Toista se on täällä meillä…
***Koska olimme aivan lähellä suurkaupunkia nähtävyyksineen, halusimme viettää toisen puolen lomasta keskellä keskustaa. Sen tähden varasimme huoneen kolmeksi yöksi H10 Montcadasta, joka sijaitsee Via Laietanan varrella goottilaisessa kaupunginosassa. Hinnoittelusta johtuen (eli normihuoneen ja tämän tarjouksen välisen pienen eron vuoksi) otimme nyt aamiaisen sekä kuohuviiniä ja tuoreita mansikoita sisältävän herkkuhetken hotellin kattoterassilla. Hintaa paketille tuli 495€/3 yötä.
Hotellin sijainti oli kyllä mainio, sillä talon alla täristeli metro ja kävellenkin pääsi vartissa niin Ramblalle, rannalle kuin Placa Catalunyallekin. Sijainnista tosin aiheutuu myös tämän hotellin ainoa huono puoli: jatkuva liikenteen melu. Saimme huoneen neljännestä kerroksesta, hienosta paikkaa talon kulmasta (juuri kuten kuvassa), mutta hurinan, tärinän, piipaa-äänien ja epämääräisen huutelun keskellä emme kerta kaikkiaan vain saaneet nukuttua. Sellaista lienee elämä suurkaupungissa?
Onneksi pääsimme tosiaan tekemään retkiä ympäristöön vaivattomasti ja lähistöllä oli paljon kivoja kauppoja sekä runsaasti ravintoloita. Hotellin kauniisti laitettu aamupala oli mainio sisältäen tuttujen perustuotteiden (leipien, munapekoneiden ja jogurttien) lisäksi mm. valmiiksi pilkottuja hedelmiä, ihania suklaadonitseja ja muita leivonnaisia runsain määrin sekä jopa kuohuviiniä. Muutenkin hotelli oli tyylikäs ja pitkälle ajateltu, ja henkilökunta oli mitä ystävällisintä.
Huvitukset
Castelldefelsissä ei varsinaisesti ollut muuta nähtävää kuin ranta ja pääkatu ravintoloineen. Niinpä ensimmäiset lomapäivät sujuivat leppoisasti rannalla ja uima-altaalla makoillen, aurinkoa ottaen ja kirjaa lueskellen. Iltapäivällä oli sopiva hetki istahtaa parvekkeelle ja seurata ohikulkevien koirien puuhia. Pimeän tullen (eli paikallisesti kyllä varsin aikaisin) lähdimme katselemaan pääkadun vilinää ja metsästämään hyvää ruokapaikkaa.
On paikalla kyllä erillinen keskustakin, mutta sinne piti matkata taksilla, joten käyntimme jäi vain yhteen kertaan (n. 10€/10min/suunta). Hotellin respa suositteli ostostukikohdaksi keskikokoista ostoskeskusta (ànecblau), jossa kuluikin puoli päivää ihan mukavasti. Koska matkalaukkumme eivät olleet vielä tulleet, jouduimme ostamaan uudet vaatekerrat, aurinkovoiteet ja kaiken muun rannalla tarvittavan.
Ostoskeskuksessakin käveli muuten koiria emäntineen ja isäntineen kenenkään siitä häiriintymättä. Mikäpä siellä on kävellessä, kun on hyvin ilmastoidut tilat keskellä hellettä 🙂 Yllättävää oli, ettei keskuksesta meinannut saada taksia millään! Paikalliset ajoivat autonsa suoraan parkkihalliin, eikä edes minkäänlaista pysähtymiselle sopivaa piha-aluetta näkynyt lähistöllä. Keskuksen infopisteessä englanninkielen taito oli aika olematonta luokkaa, joten asian selvittely meni sitten viittomakielen puolelle… kunnes eräs ystävällinen asiakas kuuli tilanteen ja soitti meille taksin, aika kauas suuren sillan toiselle puolelle jonkinlaisen autokorjaamon takapihalle. Kävihän se niinkin, kiitoksia vaan muukalaiselle!
Barcelonassa kävimme kurkistelemassa muutaman perinteisen nähtävyyden. Isännän valinta oli jalkapallostadion Camp Nou, joten ajelimme metrolla lähistölle ja kävelimme lopun matkaa lippujonon perälle. Espanjassa osataan onneksi (toisin kuin meillä!) jonottaa reilusti, joten lippujen odotus missään paikassa ei ollut ongelma, vaan kävi hyvin sujuvasti. 19 eurolla sai ihastella mm. vanhoja jalkapalloja, läjäpäin pokaaleita, pelaajien wc-tiloja sekä tietenkin sitä vihreää nurmikenttää. Jännittävää. Kierros oli kuitenkin melko pitkä ja monipuolinen, ehkä jopa kiinnostava jollekin joka siitä jalkapallosta välittää 😉
Oma valintani oli ”ohittamaton” La Sagrada Familia. Tämäkin nähtävyys oli helposti saavutettavissa metrolla, joten teimme omatoimiset retken tämän valtavan kirkkoprojektin juurelle. Hetken aikaa sai kyllä ihan vain ällistellä monttu auki, miten monimutkaisen koukeroinen ja suuri voikaan ihmisen tekemä rakennus olla. Sisälle näytti olevan jonoa, joten emme edes harkinneet asiaa, vaan jatkoimme matkaa kävellen takaisin kohti keskustaa. Matkan varrella oli paljon turisteille suunnattuna matkamuistomyymälöitä, mutta ei kauheasti mitään muuta, joten hyppäsimme jokusen korttelin päässä jälleen metroon ja suhautimme Barelonetan asemalle.
Yhteinen valintamme perinteiseksi nähtävyydeksi oli akvaario. Sieltä löytyi monenlaisia eri eläinlajeja, joista jännittävimpiä olivat haikalat ja rauskut sekä eksoottinen merihevonen. Suurimman altaan ympärille oli tehty eräänlainen putki, jossa sai katsella suurempien ja pienempien kalojen uivan aivan pään päällä. Uiskentelipa seassa sukeltajiakin. En tiedä, olivatko henkilökuntaa vai eksyneitä turisteja.
Barcelonan keskusta oli mielenkiintoinen paikka kapeine kujineen. Kiertelimme kortteleita useamman kerran ristiin rastiin etsiessämme ruokapaikkoja ja tuliaisia. Meillä ei oikeastaan ollut mielessä valmiiksi mitään tiettyjä paikkoja, joita haluaisimme nähdä, vaan kuljeskelimme vaiston varassa – ja välillä vähän ympyrääkin tajuamatta miten päin nyt ollaan…
Ruokailu
Ravintoloita oli varsin runsaasti, joten valinnan varaa ja vaikeutta riitti! Ohitimme kaikki sisäänheittäjien mainostamat paikat sekä liian hiljaisilta näyttävät ravitsemusliikkeet. Näillä ohjeillahan sitä pitäisi löytää ne parhaimmat ruokailuelämykset 🙂
Vaan yksi hutikin matkalle mahtui, kun päätimme nälkäisinä ja väsyneinä lounastaa eräässä sisäänheittäjän houkuttelemina hiljaisessa pubissa… ikäväkseni emme ottaneet paikan nimeä tai edes katua ylös. Barcelonassahan on hyvin suosittua ottaa lounasaikaan kolmen ruokalajin menu eli menu del dia. Tällaista settiä meille siis ovella tarjottiin edulliseen 8 euron hntaan (sis. oluen), tosin itse valitsin lopulta ruoaksi vain sienipastaa. Menun alkuruokana oli ylikypsäksi keitettyä, mutta ihan hyvän makuista spaghettia tomaattikastikkeessa. Pääruoka, pihvi ranskalaisilla, olikin sitten varsinainen elämys! Pöytään tupsahti lautanen, jossa oli todellakin pelkkä kuivahtanut pihvi kahtena kappaleena ja ranskanperunat, ei muuta. Hihitykseltäni sain näpsättyä pikaisesti kännykälläni alla olevan ylivalottuneen teoksen. Ja kolmas ”ruokalaji” oli muuten jogurttipurkin näköinen sarjajäätelö. Slurps.
Haukkasimme kerran pienet välipalat eräässä ostoskeskuksen ravintolassa ja opimme, että perushampurilainen tarkoittaa todellakin pelkkää sämpylää ja pihviä ilman mitään muuta. Sitä se kielimuuri teetää… vaikka tässäkin paikassa oli kyllä englanninkielinen ruokalista (mitä mainostettiin isoin kirjaimin ulkopuolen kylteissä) niin tarjoilija ei sitä listaa osannut lukea eikä annoksista mitään kertoa. Mahtavaa.
Reissun makoisimmat antimet löytyivät Castelldefelsissä sijaitsevasta italialaisesta ravintolasta, jossa kävimme parikin kertaa pastailemassa. Tuo ravintolan nimi La Luna oli hyvä enne, sillä löysimme tasan saman nimisen (mutta ei edelliseen mitenkään liittyvän) paikan myös keskustasta ja saimme siellä eteemme valtavan suuret ja hyvät tapas-annokset. Se ähky jatkui seuraavaan päivään asti. Keskustan La Luna
Myös keskustahotellimme nurkan takaa löytynyt Cat Bar ansaitsee kiitokset. Ensimmäisenä city-päivänä oli suorastaan kodikasta löytää paikka, jossa puhuttiin sujuvaa englantia! Omistaja on käsittääkseni brittein saarilta kotoisin ja tarjoilee baarissaan vegaanista ruokaa sekä erilaisia drinkkejä. Sangria täällä oli jopa juotavaa ja täynnä hedelmiä. Toisena päivänä kävimme vielä täällä aterioimassa, kun ruokapaikan haku meni liian myöhäiseksi, ohi lounasajan, ja meidät oltiin jo hätistelty kahdesta ravintolasta pois… kävelimme takaisin hotellille ja huomasimme iloksemme, että Cat Barissa saa aina apetta 🙂 Annokset olivat kohtuuhintaisia ja maukkaita, jopa isännän mielestä, joka ei turhan usein kasvispurilaista mussuttele. Katso yllä olevasta linkistä lisätietoja, muutkin ovat näemmä tykänneet!
Eräällä iltakävelyllä näimme viehättävän näköisen lettubaarin nimeltään Creps a Barcelona, joten menimme istahtamaan sinne. Tilasimme yhden krepin mansikka-suklaa-täytteellä ja johan oli lätyllä kokoa! Paikan sisustus oli ihana ja tunnelma hämyisässä kynttilänvalossa rauhaisa. Suosittelemme.
Pieni jälkihuomautus: olemme molemmat melko varovaisia ruokalijoita ulkomailla, eivätkä gourmet-elämykset ole meitä varten. Ennemmin tilaan sen tutun pasta carbonaran, kun tiedän, ettei se voi kovin pahasti metsään mennä 🙂
Muuta
Paljon muutakin tuli koettua ja nähtyä, mutta jätetään loput tarinat toiseen kertaan. Niin monet kuuluisat paikat jäivät vielä kokonaan tutustumattakin! Barcelonassa oli siistiä ja mukavaa, joten kyllä me joku päivä otamme vielä sanakirjan(!) kassiin ja lähdemme tutustumaan kaupunkiin sekä lähiseudun rannikkokyliin lisää. Suosittelen samaa muillekin.
